Lisää taidetta päiväkotiin! – taidepedagogi Henriikka Kirkkonummen Gesterbyn päiväkodissa

Juoksua, naurua, hyppyjä, ruuanlaittoa, prinsessapukuja ja autojen kovaa kilpa-ajoa pitkin päiväkodin lattioita. Tämä mieletön energia odotti minua kesäkuussa 2016, kun aloitin taidepedagogin työt Gesterbyn päiväkodissa 3-5 – vuotiaiden ryhmässä. Ryhmään haettiin taidepedagogia tukemaan erityisesti lasten suomenkielen kehittymistä sekä heidän vuorovaikutustaitoja.

Nimeni on Henriikka Pihlamaa ja olen taustaltani kuvataideopettaja. Kouluikäisten lisäksi olen opettanut kuvataidetta pienille lapsille kuvataidekoulussa sekä toiminut lastentarhanopettajan sijaisena puoli vuotta. Olen ohjannut myös värikylpytyöpajoja vauvoille ja taaperoikäisille.

Työni taidepedagogina on rakentunut vähitellen Gesterbyn päiväkodissa. Ensimmäinen syksy oli eräänlaista siirtymäaikaa uudessa työtiimissä: tutustumista, ideoiden vaihtoa ja toisilleen vielä vieraampien toimintatapojen yhteensovittamista. Tämän siirtymävaiheen jälkeen työni ryhmässä lähti hienosti käyntiin!

Ensimmäisen syksyn jälkeen taidepedagogin työ alkoi sulautumaan päiväkodin arkeen. Osallistuin ryhmän suunnitteluun ja ryhdyin ohjaamaan pienryhmätyöskentelyä muiden kasvattajien kanssa. Tämän lisäksi olen ohjannut erillisiä kerhoja sekä työpajoja lapsille. Koko ryhmälle suunnatussa pienryhmätyöskentelyssä olemme sukeltaneet mm. ötökkämaailmaan, jonka puitteissa lapset ovat saaneet esittää omia varjoteatteriesityksiä. Ötökkäteema lähti liikkeelle päiväkodin pihan hämähäkkiasukeista, jotka keräsivät lasten keskuudessa ihmetystä, hämmennystä ja ihailua.

Lisäksi olen tehnyt yhteistyötä laaja-alaisen erityislastentarhaopettajan kanssa. Olemme ohjanneet leikkikerhoa, jossa on ollut mukana tuen tarpeen lapsia. Lapset ovat leikkineet varjoilla, tehneet teatteriesityksiä, maalanneet, piirtäneet ja keksineet omia satuja. Tämän kerhon keskiössä on ollut tukea erityisesti lasten leikin- ja vuorovaikutustaitoja. Pieni ja tuttu ryhmä on antanut lapsille varmuutta kokeilla erilaisia ilmaisutapoja ja heittäytymään yhä vapaammin taideleikkiin. Kerran eräs lapsi innostui spontaanisti laulamaan yksin varjoteatteriesityksen aikana.

Olen pitänyt myös erillisiä leikkikerhotuokioita, jossa olen antanut lapsille lähes vapaat kädet. Lapset ovat rakentaneet esimerkiksi dinosaurusmaailma kierrätysmateriaaleista. Toisinaan saatoin levittää ison paperin lattialle ja ryhdyimme piirtämään lasten mielikuvituksesta kumpuvia aiheita. Nämä olivat yllätyksellisiä ja hauskoja hetkiä myös minulle. Leikin kuvittaminen tuntui tukevan luontevasti monia lapsen oppimisen alueita: hienomotorisia taitoja, puheen kehitystä, mielikuvituksen rikastamista ja vuorovaikutustaitoja.

Samoin suomenkieltä tukevissa taidetuokioissa olen pyrkinyt ottamaan huomioon lasten mielenkiinnonkohteet. Eräässä projektissa kaksi autoista kiinnostunutta lasta saivat rakentaa matkailuautot. Rakentamisen ja matkailuauton seikkailujen yhteydessä opettelimme värejä, huonekaluja, paikankäsitteitä ja ruokasanastoa. Tämän teeman ympärille syntyi mm. pienoismalli, piirustuksia, maalauksia, animaatioita ja valokuvista syntyvä kuvakirja.

Kerhojen ohella olen kokenut tärkeäksi, että kaikki ryhmän lapset saavat osallistua taidetoimintaan. Lapset ovat tutustuneet erilaisiin tekniikoihin ja toteuttaneet omaa taidetta ohjatusti sekä omaa näkemystä seuraten. Lisäksi olemme koko ryhmän voimin käsitelleet tunteita. Lapset ovat luoneet omia tunneolioitaan maalaten, piirtäen ja muotoilemalla. Onnesta ja pettymyksistä puhuminen ja niiden kuvittaminen kulkivat luontevasti käsi kädessä. Työskentelyn ohessa tunteista tuli yhä tutumpia, niitä oli helppo jakaa muiden kanssa ja niiden parissa sai myös hassutella.

On ollut ilo saada olla mukana jalkauttamassa taidekasvatusta vielä vahvemmin varhaiskasvatuksen piiriin. Ensimmäinen vuosi taidepedagogina on ollut opettavainen ja nyt yhä innokkaampana odotan seuraavaa vuotta – sen tuomia jaettuja elämyksiä lasten ja muiden kasvattajien kanssa.

Henriikka Pihlamaa, taidepedagogi, Kirkkonummi

Kuvataideopettaja

Gesterbyn päiväkoti